Elämänkerta; julkaisut | Materiaalia Unkarin kielen opiskelijoille |
Suomen kirjallisuus | Vinkkejä matkustajille: Minne Unkarissa? |
Unkarin kirjallisuus | Suomalais-ugrilaiset sivut |
Olen syntynyt Budapestissä
21. päivänä heinäkuuta 1950.
1968 kirjoitin ylioppilaaksi erinomaisin
arvosanoin László Rudasin lyseosta.
1969 alusta opiskelin ELTE BTK:ssa, Historiallis-kielitieteellisen osaston unkarin- ja saksan kielen laitoksella kieltä ja kirjallisuutta. Otin myös aktiivisesti osaa "Unkarin kielen opiskelijoiden piirin" työhön keräten murresanastoa ja tutkien nimistöä.
1971 valitsin kolmanneksi opiskeluaineekseni
suomalais-ugrilaisuuden.
1972 sain kymmenkuukautisen stipendin
Helsingin yliopistoon, jossa Mikko
Korhosen ohjauksella opiskelin suomen kieltä ja kirjallisuutta, kansatiedettä,
historiaa
sekä vertailevaa kielitiedettä.
1973 lähtien kiinnostuin kielen ja kirjallisuuden
yhteisilmiöistä.Kirjoitin tutkielman Gáspár Tamásin "Vadon nõtt gyöngyvirág"
(Villinä kasvanut kielo) nimisen elämänkertaromaanin stilistisistä elementeistä.
Jatkoin edelleen unkarilaisten murteiden keräystä sekä Unkarissa että Unkarin
rajojen ulkopuolella. Osa tästä aineistosta julkaistiin "Magyar
Nyelvõr"-ssä (Unkarin Kielivartio).
1975 päättyivät yliopisto-opiskeluni erinomaisin
arvosanoin. Päätöstutkielmani käsitteli ostjakkien sankarirunojen metriikkaa.
Opiskeluni jälkeen toimin opettajana János
Hunfalvyn Lyseossa. Opettajan toimeni ohella keräsin Ceglédin kaupungin
puhekieltä Paikallissanaston atlasta varten.
1976-1980 välisenä aikana toimin ensimmäisenä unkarin kielen lehtorina Wienin Yliopistossa, Károly Rédein johtamalla Suomalais-ugrilaisella Laitoksella. Toisella lukukaudella minua pyydettiin pitämään luentoja Unkarista ja Unkarin kirjallisuudesta sikäläiseen Kieli-instituuttiin. Opetustyön lisäksi opiskelin myös syrjäänin ja turkin kieltä ja keräsin aineistoa Unkarin kielen sanajärjestyksestä. Näihin aikoihin yksinomainen tieteellinen kiinnostukseni laajeni kaunokirjallisuuden kääntämiseen.
1980-1983 välisenä aikana tulkkasin ja tein käännöstöitä Unkarin Radiolle ja TV:lle sekä elokuvalle. Tällöin aloin myös lehtoroida suomalaista kaunokirjallisuutta Európa kustantamolle. Käänsin myös sanastoa viron sanakirjaa varten.
1983-1986 opetin unkarin kieltä ja kirjallisuutta ja sen ohella käänsin kaunokirjallisuutta, lehtoroin ja kirjoitin elokuvakäsikirjoitusta:
Topelius: Tuhkimo - Hamupipõke,
Eger, 1985
Ilpo Tuomarila: Juna - A vonat,
Eger, 1985
Juha Vakkuri: Mies joka muuttui
puuksi - Megfelelõ ember kényes feladatra (Európa Kiadó, 1985)
Juha Vakkuri: Neljän polven puu
- Négy nemzedék fája (BP, 1985)
1986 syyskuusta lähtien toimin opettajana Budapestin 18. kaupunginosassa toimivassa uudentyylisessä lukiossa, jossa opetus tapahtuu alusta lähtien englannin kielisenä. Tehtäväni on opettaa unkaria sekä toisena vieraana kielenä saksaa. Opetustyön ohella käänsin kirjallisuutta:
Arnold Ipolyin "Magyar mythologia"
nimisen näköispainokseen
käänsin saksan kieliset huomautukset unkariksi (Európa Kiadó, 1987)
Matti Pulkkinen: Elämän herrat
- Az Élet urai (Európa Kiadó, 1988)
1988 lähtien olen osallistunut monien erilaisten opetusmenetelmien kokeiluihin, mm. Unkarin kirjallisuuden, historian ja taidehistorian yhteisopettamiseen, "IB"-systeemisen saksan ja unkarin kirjallisuuden opettamiseen, Unkarin ja Saksan historioiden vertailevaan opettamiseen. Kirjoitin myös saksan kielisiä oppimaterialeja niitä oppilaitani varten, jotka valmistautuvat joko kieli-tutkintoon tai yliopiston pääsykokeeseen.
1991 lähtien työskentelen ensisijaisesti saksan kielisten luokkien aikaan saamiseksi kouluumme.
1995-97 välisenä aikana olen omaksunut Budapestin Alternatiivisessä Korkeakoulussa vaihtoehtoisen opettamisen uusimmat menetelmät.
1997-99 otin osaa ELTE Germanistisen laitoksen loppututkintoa täydentävään koulutukseen saaden opetustoimen tarkastajan arvon.
Tällä hetkellä tutkin mahdollisuuksia opettaa
kieliä tietokonetta hyväksi käyttäen. Kesäkuussa vuonna 2000 suoritin tutkinnon
Goethe-Instituutissa opettajien jatkokoulutuskurssien johtajan toimiin.
Syksyllä tulen osallistumaan
ATK-käyttöä tutkivaan EU:n OECD-ohjelmaan.